Mehiläiset, lampaat ja aurinkopaneelit – mitä hyötyä pölyttäjistä ja laidunnuksesta on aurinkopuistossa?
Kerroimme aiemmin, kuinka Hirvensalmen aurinkopuiston laiduntavat lampaat saavat rinnalleen mehiläiset osana alueen biodiversiteetin kehittämistä. Nyt pureudumme tarkemmin siihen, miksi pölyttäjät ja laidunnus kuuluvat aurinkopuistoon, ja mitä konkreettista hyötyä syntyy, kun energiantuotanto ja luonnon monimuotoisuus rakennetaan saman alueen sisään.
Pölyttäjät: pieni hyönteinen, iso merkitys
Kävimme kesäkuussa paikan päällä Hirvensalmen 5 MWp:n aurinkopuistossa, jossa keltaiset mehiläispesät seisovat nyt aurinkopaneelirivistöjen vierellä ja niitty kukkii lampaiden laiduntaman nurmen seassa. Kyse ei ole pelkästä somistuksesta, vaan toimintamallista, jossa alueen jokainen osa tukee toistaan.
Pölyttäjillä on ruoantuotannolle ja luonnolle huomattavasti suurempi merkitys kuin niiden koosta voisi päätellä.
Arvioiden mukaan noin kolmannes maailman viljelykasveista on riippuvaisia eläinpölytyksestä, ja monien marjojen, hedelmien ja öljykasvien sato jää ilman pölyttäjiä vajaaksi. Samaan aikaan pölyttäjäkannat ovat taantuneet maailmanlaajuisesti elinympäristöjen häviämisen, ilmastonmuutoksen ja kemikaalien, erityisesti torjunta-aineiden, takia.
Aurinkopuisto tarjoaa tähän yllättävän hyvän ratkaisun. Paneelien välissä ja ympärillä oleva maa-ala, joka monilla voimaloilla jää pelkäksi nurmikoksi tai sorapinnaksi, voidaan kylvää matalakukkaiselle, pölyttäjiä ruokkivalle kasvustolle. Hirvensalmella alueelle kylvetty lammasnurmiseos sisältää muun muassa valko- ja alsikeapilaa, jotka ovat mehiläisille tärkeitä medentuottajia. Näin sama kasvusto palvelee yhtä aikaa lampaita ravintona ja pölyttäjiä mesi- ja siitepölylähteenä.
Pölyttäjille koituvat hyödyt ovat moninkertaiset:
- Ravintoa ja suojaa. Kukkiva niitty tarjoaa mehiläisille ja luonnonpölyttäjille mettä, siitepölyä ja pesimäympäristöjä koko kasvukauden ajan.
- Hyöty leviää aidan ulkopuolelle. Aurinkopuistossa viihtyvät pölyttäjät käyvät myös ympäröivillä pelloilla ja luonnonkasveilla, mikä parantaa lähialueen viljelykasvien ja villikasvillisuuden pölytystä.
- Monimuotoisuuden vahvistuminen. Pölyttäjille rakennettu elinympäristö hyödyttää laajemminkin hyönteisiä, lintuja ja muuta lajistoa, mikä lisää koko alueen ekologista arvoa.
Vaikutukset näkyvät Hirvensalmen aurinkovoimalalla jo nyt. Kun alueelle on luotu monilajinen, kukkiva kasvusto, sinne on tullut entistä enemmän hyönteisiä ja erilaisia lintuja. Pelkän sähköntuotantoalueen sijaan paikalle on alkanut muodostua kokonainen, omillaan toimiva ekosysteemi.
Lampaat luonnonmukaisina maisemanhoitajina
Aurinkopuiston kasvillisuus on pidettävä kurissa, jotta se ei varjosta paneeleita. Tavallisesti tämä tarkoittaa toistuvaa koneellista niittoa. Lampaat hoitavat saman työn luonnonmukaisesti – ja tuovat mukanaan koko joukon lisähyötyjä.
Laiduntamalla lampaat pitävät nurmen matalana ilman polttoainetta kuluttavia koneita ja niiden päästöjä. Samalla vältytään kemiallisilta rikkakasvien torjunta-aineilta, mikä on suoraan myös pölyttäjien etu: vähemmän torjunta-aineita tarkoittaa terveempää elinympäristöä mehiläisille ja muille hyönteisille. Laidunnus parantaa myös maaperän kuntoa, sillä eläinten lanta lannoittaa maata luontaisesti ja tukee monipuolisen kasvuston kehittymistä.
Lampaat sopivat tehtävään poikkeuksellisen hyvin. Ne ovat kooltaan pieniä ja rauhallisia eivätkä vahingoita rakenteita, toisin kuin esimerkiksi vuohet tai naudat. Aurinkopuiston paneelirivistöt ja aidat luovat valmiin, suojaisan laidunympäristön, ja paneelien tarjoama varjo antaa eläimille suojaa helteellä.
Aurinkomaataloudessa energiantuotanto ja luonto vahvistavat toisiaan
Kun samalle alueelle yhdistetään sähköntuotanto ja laidunnus, puhutaan aurinkomaataloudesta eli agrisolarista. Ydinajatus on maa-alan tehokas kaksoiskäyttö: sama hehtaari tuottaa sekä puhdasta energiaa että ekosysteemipalveluita. Hyödyt eivät jää erillisiksi, vaan ne kasautuvat ja vahvistavat toisiaan.
- Maa-alan tehokas käyttö. Aurinkopuisto ei sulje pois muuta toimintaa, vaan energiantuotanto, laidunnus ja pölytys mahtuvat samaan tilaan.
- Lampaat ja mehiläiset elävät rinnakkain. Lampaiden ylläpitämä matala, monilajinen niitty tarjoaa pölyttäjille ravintoa, ja sama apilapitoinen kasvusto kelpaa sekä lampaille että mehiläisille. Eläimet eivät häiritse toisiaan: mehiläispesät sijaitsevat omalla aidatulla alueellaan, jonne lampaat eivät pääse, joten mehiläiset ovat saaneet pölyttää rauhassa ja lampailla on käytössään oma laajempi laidun. Saman alueen valvonta ja ylläpito voidaan lisäksi hoitaa useamman toimijan yhteistyönä.
- Mahdollinen hyöty paneeleille. Kasvillisuus voi viilentää voimala-alueen pienilmastoa, mikä saattaa tukea paneelien toimintaa lämpiminä päivinä. Paneelien osittainen varjo taas voi pidentää kukinta-aikaa myöhempään kesään.
- Luonnonmukainen kunnossapito. Laidunnus korvaa koneellista niittoa ja kemiallista torjuntaa, mikä vähentää ylläpidon päästöjä ja kustannuksia.
Suomessa tällaisia kohteita on toistaiseksi vähän, vaikka aurinkovoiman ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamisesta puhutaan yhä enemmän: Solarigo tekee ensimmäisenä Suomessa aurinkomaatalouden sekä pölyttäjien tuomista suuriin aurinkopuistoihin. Juuri siksi Hirvensalmen kaltaiset pilotit ovat tärkeitä: ne tuottavat käytännön kokemusta siitä, miten malli toimii pohjoisissa olosuhteissa.
”Uskomme, että tulevaisuuden aurinkopuistot eivät ole vain sähköntuotantoa varten. Niistä voidaan rakentaa ympäristöjä, jotka tukevat myös luonnon monimuotoisuutta ja paikallista ekosysteemiä”
Ilja Timonen, projektipäällikkö, Solarigo
Hirvensalmen pilotissa tavoitellaan tietoisesti useita hyötyjä: sama maa-ala tuottaa puhdasta energiaa, hoidettua laidunta ja elinvoimaisen pölyttäjäympäristön samaan aikaan. Kun lampaat tulivat alueelle mehiläisten rinnalle, paikalle alkoi muodostua kokonainen ekosysteemi, jossa eri osat tukevat toisiaan.
Lue lisää aurinkomaatalouden pilotista Hirvensalmella: Aurinkosähkön ja maatalouden yhdistäminen on tuottoisaa molemmille
Miten aurinkomaatalous vaikuttaa hankkeen rahoitettavuuteen?
Pölyttäjät ja lampaat eivät ole pelkkä ympäristöteko, vaan niillä on merkitystä myös sille, miten aurinkopuisto rahoitetaan. Vastuullisuus ja luonnon monimuotoisuus ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi energiahankkeiden rahoituksessa, ja aurinkomaatalouden kaltaiset ratkaisut voivat vahvistaa hankkeen rahoitettavuutta useammalla tavalla.
Vastuullisuus painaa rahoittajien vaa’assa. Rahoittajat ja sijoittajat arvioivat hankkeita yhä vahvemmin ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapatekijöiden eli ESG-kriteerien kautta. Hanke, joka tuottaa puhtaan energian lisäksi mitattavia luontohyötyjä, istuu hyvin vihreän ja vastuullisen rahoituksen kehyksiin, kuten EU:n kestävän rahoituksen periaatteisiin. Tämä voi parantaa rahoituksen saatavuutta ja neuvotteluasemaa sen ehdoista.
Parempi hyväksyttävyys pienentää riskiä. Maa-alan kaksoiskäyttö ja näkyvät luontohyödyt lisäävät hankkeen paikallista ja yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Kun aurinkopuisto nähdään maisemaa ja luontoa rikastavana kokonaisuutena – ei vain teollisena alueena – lupaprosessit ja yhteistyö maanomistajien sekä lähiyhteisön kanssa sujuvat usein jouhevammin. Luontoasioiden huomioiminen jo varhaisessa vaiheessa pienentää riskejä, jotka voivat muuten hidastaa tai jopa pysäyttää hankkeen. Pienempi riski tekee hankkeesta rahoittajalle houkuttelevamman.
Käyttökustannukset pienenevät. Laidunnus korvaa koneellista niittoa ja kemiallista torjuntaa, mikä laskee voimalan ylläpitokustannuksia koko sen elinkaaren ajan. Ennakoitava ja maltillinen kulurakenne tukee hankkeen taloudellista kannattavuutta ja siten sen rahoitettavuutta.
Kestävä hanke on pitkäjänteinen sijoitus. Aurinkopuisto on vuosikymmenten investointi. Ratkaisut, jotka tukevat ympäröivää luontoa ja paikallisyhteisöä, tekevät hankkeesta vakaamman ja kiinnostavamman pitkän aikavälin sijoittajille samalla kun ne kasvattavat hankkeen kokonaisarvoa pelkän sähköntuotannon yli.
Oppimista yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa
Mehiläisten tuominen aurinkopuistoon on Solarigolle myös oppimisprosessi. Pesiä seurataan säännöllisesti ja niiden kuntoa tarkastellaan viikoittain, jotta voidaan varmistaa sekä mehiläisten hyvinvointi että toiminnan yhteensopivuus voimalan kanssa. Pölyttäjähanke, kuten lampaiden laidunnuskin, toteutaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, lampurin ja mehiläistarhaajan, kanssa. Paikallisten osaajien mukanaolo on edellytys sille, että uusia toimintamalleja voidaan kehittää pitkäjänteisesti aitojen kokemusten pohjalta.
Hirvensalmella halutaan näyttää, että energiantuotanto ja luonnon hyvinvointi eivät ole toistensa vastakohtia vaan saman kokonaisuuden osia. Pölyttäjät, lampaat ja aurinkopaneelit kertovat omalla tavallaan siitä, millaisia tulevaisuuden aurinkopuistot voivat olla: paikkoja, jotka tuottavat puhdasta energiaa ja samalla elävää luontoa.
Lisätiedot hankkeesta:
Ilja Timonen
projektipäällikkö, Solarigo Systems Oy
