Aurinkoa seuraava järjestelmä nostaa voimalan tuottoa silloin, kun sähkö on arvokkainta

Entä jos aurinkovoimala tuottaisi 10–20 % enemmän energiaa, ja juuri niinä tunteina, jolloin sähköstä maksetaan enemmän?

Aurinkoa seuraava järjestelmä eli tracker tekee tästä mahdollisen. Se ei kasvata pelkkää tuotantomäärää, vaan siirtää tuotantoa hetkiin, joina sillä on enemmän arvoa.

Aurinkovoimaa rakennetaan nyt kovaa vauhtia, ja se muuttaa myös tuotannon arvon. Keskipäivän ylitarjonta painaa hintoja alas, ja arvo siirtyy aamuun ja iltaan. Tracker vastaa juuri tähän muutokseen.

Mistä aurinkoa seuraavassa järjestelmässä on kyse?

Aurinkovoimalan kannattavuus ei ratkea pelkästään sillä, kuinka paljon energiaa syntyy, vaan yhtä tärkeää on, milloin sitä syntyy ja millä arvolla. Suomen kaltaisessa markkinassa, jossa sähkön hinta heittelee voimakkaasti, sähkön tuotannon ajoitus korostuu entisestään.

Perinteinen, kiinteä voimala

Tavallisessa maa-asenteisessa voimalassa paneelit ovat kiinteässä kulmassa, yleensä suunnattuna etelään noin 25–40 asteeseen. Tuotanto painottuu keskipäivään, ja piikkiteho osuu suunnilleen kello 13 tienoille. Käytännössä aamun ja illan hyötysuhde jää heikommaksi, ja kevään ja syksyn matalalta paistava aurinko hyödynnetään vain osittain.

Kiinteän ratkaisun vahvuus on yksinkertaisuus: ei liikkuvia osia, edullinen rakentaa ja helppo huoltaa.

Tracker kääntää paneelit auringon mukaan

Yksiakselisessa trackerissa paneelit asennetaan pohjois–etelä-suuntaiseen riviin, ja ne kääntyvät akselinsa ympäri auringon mukana idästä länteen. Aamulla paneelit katsovat itään, keskipäivällä ne ovat vaakatasossa ja illalla ne osoittavat länteen.

Paneeli ei ole joka hetki täydellisessä kulmassa aurinkoon nähden, mutta se seuraa aurinkoa riittävän hyvin tuottaakseen enemmän energiaa pidemmän osan päivästä.

Kuinka paljon tracker lisää tuottoa?

Yksiakselinen tracker kasvattaa vuotuista energiantuotantoa tyypillisesti 10–20 % verrattuna saman tehoiseen kiinteään voimalaan.

Kaksiakselinen tracker yltää jopa 30–40 % lisäykseen, koska paneelit pysyvät koko ajan kohtisuorassa aurinkoon. Hyöty tulee kuitenkin kalliimmin: investointi on suurempi, liikkuvia osia ja siten huoltoa on enemmän, ja järjestelmä vie enemmän tilaa. Suurempi pinta-ala per asennettu teho kasvattaa myös maankäytön ja maanvuokran kustannuksia.

Siksi Suomessa päädytään lähes aina yksiakseliseen trackeriin. Se on paras kokonaiskompromissi tuoton, kustannusten ja huollon välillä.

Suurin hyöty piilee tuotantoprofiilissa

Pelkkä lisäenergia ei kerro koko tarinaa. Tracker muuttaa myös sitä, miten tuotanto jakautuu päivän mittaan. Tuotanto käynnistyy aikaisemmin aamulla, jatkuu pidemmälle iltapäivään ja toimii paremmin keväällä ja syksyllä, kun aurinko paistaa matalalta.

Tracker-toteutuksella aurinkosähkön tuotantokäyrä levenee: keskipäivän huippu madaltuu hieman, mutta energiaa syntyy enemmän päivän reunoilla. Tällä on suora taloudellinen merkitys, sillä aamun ja illan tunnit ovat usein arvokkaampia. Keskipäivällä sähköä on markkinassa runsaasti, ja hinnat painuvat alas.

Ero näkyy selvästi, kun saman vuorokauden tuotantoa verrataan kiinteän ja trackerilla varustetun voimalan välillä.

Kiinteä, etelään suunnattu voimala (oranssi) tuottaa kapean piikin keskipäivän ympärille. Tracker (sininen) käynnistyy aikaisemmin aamulla ja jatkaa pidemmälle iltaan. Keskipäivän huippu jää hieman matalammaksi, mutta aamun ja illan tuotanto kasvaa selvästi. Juuri näinä tunteina sähkö on usein arvokkaampaa, joten sama tuotantomäärä tuottaa paremman keskihinnan.

Energiamarkkina puhuu trackerin puolesta

Euroopassa suunta on selvä. Mitä enemmän aurinkovoimaa verkkoon tulee, sitä jyrkemmäksi muodostuu niin sanottu ankkakäyrä: keskipäivällä hinta laskee voimakkaasti, aamulla ja illalla se nousee. Saksassa kehitys näkyy jo numeroissa. Negatiivisia tukkuhintatunteja oli vuonna 2023 noin 300, vuonna 2024 noin 460 ja vuonna 2025 jo lähes 575. Suurin osa näistä osui kesäkuukausien keskipäivään, kun aurinkotuotanto oli huipussaan. Toukokuussa 2025 hinta painui hetkellisesti jopa noin -250 €/MWh. (Lähde: FfE: German electricity prices on the EPEX Spot exchange in 2025; Fraunhofer ISE.)

Ilmiötä kutsutaan myös kannibalisaatioksi. Se tarkoittaa, ettei pelkkä keskipäivän tuotanto ole enää paras mahdollinen. Tracker tuottaa sähköä myös keskipäivän ulkopuolella, jolloin tuotannon arvo paranee.

Sama suunta näkyy jo Suomessa, vaikka täällä negatiiviset hinnat ovat tähän asti syntyneet enemmän tuulivoimasta. Pörssisähkö on halvimmillaan kesällä, ja negatiivisia tunteja kertyy yhä useammin. Aurinkovoima tuottaa Suomessakin keskipäivän ja iltapäivän tunneille, kun taas kulutus ja korkeammat hinnat painottuvat aamuun ja alkuiltaan. Aurinkokapasiteetti myös kasvaa nopeasti: Fingridin mukaan uutta aurinkovoimaa kytkettiin verkkoon vuoden 2025 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana moninkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Mitä enemmän sitä tulee, sitä voimakkaammin keskipäivän hinnat laskevat myös meillä. Ajantasaista tuotanto- ja hintadataa voi seurata Fingridin avoimesta datasta.

Käytännön esimerkki: Satarehun voimala Huittisissa

Teoria muuttuu konkretiaksi Satarehun rehutehtaalla Huittisissa. Sinne rakentuu valmistuessaan Suomen suurin yrityskiinteistölle toteutettu aurinkovoimala, jossa paneelit seuraavat auringon liikettä. Yksiakselinen tracker kääntää paneelit idästä länteen, ja saman maa-alueen tuotto nousee selvästi kiinteään asennukseen verrattuna.

Voimalan teho on noin 867 kWp ja arvioitu vuosituotanto noin 970 MWh, mikä kattaa noin 15–20 % tehtaan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Tuotannon arvioidaan olevan noin 20 % suurempi kuin saman tehoisella kiinteällä voimalalla. Paneeleita on 1 304, ja ne mahtuvat noin hehtaarin alueelle. Lisätuotto syntyy siis ilman lisämaankäyttöä.

Satarehulle ratkaisussa yhdistyy kaksi asiaa. Toimitusjohtaja Jarkko Jokisen mukaan elintarvikealalla vastuullisuus on yhä tärkeämpi kilpailutekijä, ja oma tuotanto tuo samalla suojaa energiamarkkinan heilahteluja vastaan. Solarigon projektipäällikkö Leo Naukkarinen tiivistää teknologian hyödyn: tracker maksimoi tuotannon aamun ja illan tunteina, jolloin sähkön arvo on usein korkeampi kuin keskipäivällä, eikä siihen tarvita lisää maa-alaa.

Hanke etenee aikataulussa. Rakennuslupa on myönnetty, ja voimala on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2026.

Tutustu toteutukseen: Satarehun aurinkovoimala

Milloin tracker kannattaa?

Kannattavuus muodostuu samoista palasista kuin missä tahansa aurinkovoimalassa: kokonaisinvestoinnista, tuotetusta energiasta, sähkön arvosta sekä käyttö- ja kunnossapitokuluista. Tracker tuo lisäkustannuksia, mutta kasvattaa tuotantoa ja parantaa sen ajoitusta.

Mittakaavasta esimerkki: noin 1 MWp:n tracker-voimala tuottaa vuodessa suunnilleen 1 GWh sähköä. Jotta ratkaisu on järkevä, tästä energiasta pitäisi pystyä hyödyntämään merkittävä osa. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi kesäpäivän kulutusta luokkaa 500 kW tai enemmän.

Kannattavuuteen vaikuttavat lisäksi maaston soveltuvuus, sillä tracker vaatii paremmat perustamisolosuhteet, asennuksen tarkkuus, koska akselin on pysyttävä toleransseissa, sekä mahdolliset varjostukset ja tuotantorajoitteet.

Mihin aurinkovoiman tracker-teknologia sopii parhaiten?

Tracker on parhaimmillaan yrityksillä, joilla on käytettävissä maa-alaa keskustojen ulkopuolella, kohteissa joissa sähkönkulutus on tasaista päiväsaikaan, ja toimialoilla joissa kulutus painottuu kesään, kuten jäähdytystä tarvitsevassa toiminnassa.

Aurinkopuistoissa tracker on usein helppo toteuttaa, koska pinta-ala ei rajoita yhtä paljon ja järjestelmä voidaan optimoida alusta asti kyseiseen käyttöön. Katoille tracker ei sovi, ja alle noin megawatin projekteissa se on harvoin taloudellisesti perusteltu.

Entä riskit Suomen olosuhteissa?

Suurin ero kiinteään ratkaisuun on liikkuva mekaniikka. Riskit liittyvät komponenttien kestävyyteen, toimivuuteen Suomen olosuhteissa sekä asennuksen laatuun ja toleransseihin. Pitkäaikaista kokemusta trackereista on Suomessa vielä rajallisesti, sillä järjestelmät on alun perin suunniteltu eteläisempiin oloihin.

Näitä riskejä hallitaan huolellisella suunnittelulla, laadukkailla komponenttivalinnoilla sekä pilotoinnilla ja testaamisella. Käytännössä esimerkiksi eri perustamistapoja kokeillaan samassa voimalassa, komponenttivaihtoehtoja vertaillaan kentällä ja opitaan sekä omista että muiden kokemuksista. Asiakkaalle ratkaisu ei silti ole operatiivisesti raskaampi, sillä käyttö ja huolto hoidetaan palveluna.

Sijoittajan näkökulma

Sijoittajalle yhtälö on suoraviivainen. Investointi kasvaa hieman, mutta tuotot kasvavat enemmän. Lopputulos on parempi kannattavuus, mikä tekee tracker-hankkeista usein houkuttelevampia kuin kiinteät ratkaisut.

Osa isompaa kokonaisuutta

Aurinkovoima ei yksin, trackerilla tai ilman, kata jatkuvaa sähköntarvetta. Tracker kuitenkin parantaa tuotantoprofiilia ja tekee aurinkovoimasta paremman palan kokonaisuutta. Yhdessä esimerkiksi tuulivoiman ja sähkövarastojen kanssa se auttaa rakentamaan tasaisempaa ja ennustettavampaa energiaratkaisua.

Yhteenveto

Kiinteä voimala keskittää tuotannon keskipäivään. Yksiakselinen tracker tuottaa 10–20 % enemmän energiaa vuodessa ja jakaa tuotannon tasaisemmin päivälle. Kaksiakselinen tracker yltää 30–40 % lisäykseen, mutta korkeammin kustannuksin ja suuremmalla tilantarpeella.

Lopullinen kannattavuus ei kuitenkaan synny teknologiasta yksin. Se ratkeaa siitä, miten hyvin kokonaisuus suunnitellaan ja toteutetaan, Suomen olosuhteet ja energiamarkkina huomioiden.

---