Vastuullisuudesta on tullut elintarviketeollisuuden kilpailutekijä
Pari vuotta sitten moni elintarvikealan johtaja katsoi vastuullisuutta ennen kaikkea raportoinnin kautta: mitä pitää mitata, mitä julkaista ja mihin direktiivin kohtaan yritys kuuluu. Sitten EU keventi sääntelyä. Raportoinnin rajat nousivat reilusti, ja iso osa yrityksistä putosi pakollisen raportoinnin ulkopuolelle.
Moni ehti huokaista helpotuksesta. Asiakkaiden vaatimukset eivät kuitenkaan keventyneet samaa tahtia, ja monella alalla ne ovat päinvastoin kasvaneet.
Paine on siirtynyt viranomaiselta asiakkaalle
Vaikka oma yrityksesi olisi pudonnut raportointivelvoitteen ulkopuolelle, isot asiakkaasi raportoivat yhä. Kaupan ketjut, vientiasiakkaat ja teolliset ostajat tarvitsevat dataa ja näyttöä omasta arvoketjustaan, ja he kysyvät sen toimittajiltaan.
Samaan aikaan loppukuluttaja katsoo pakkausta ja tekee valintansa myös sen perusteella, mitä tuotteen takana on.
Käytännössä tämä näkyy tutuissa muodoissa. Kaupan ketjun toimittaja-arvioinnissa kysytään päästölukuja ja konkreettisia toimenpiteitä. Tarjouspyynnön liitteenä tulee vastuullisuusosio, jossa yleisluontoinen lupaus ei enää riitä. Iso teollinen asiakas pyytää tietoja omaa Scope 3 -laskentaansa varten, koska teidän päästönne ovat osa heidän lukujaan.
Yhä useammin vastauksen laatu vaikuttaa siihen, jatkuuko yhteistyö ja pärjäätkö seuraavassa kilpailutuksessa. Kysymys on tämän myötä muuttunut. Aiemmin pohdittiin lähinnä omaa raportointivelvoitetta. Nyt yhä useampi miettii, pääseekö jatkossakin ison asiakkaan toimittajaksi ja täyttääkö tarjouskilpailun vastuullisuusehdot.
Vastuullisuudesta on tullut osa sitä, kuka ylipäätään pääsee mukaan kilpailemaan, ja parhaassa tapauksessa se erottaa teidät kilpailijasta. Tähän kannattaa tarttua ajoissa, sillä se, joka odottaa pakkoa, huomaa usein toimivansa kiireessä juuri silloin, kun asiakas asiaa jo vaatii.
Valmisruokavalmistaja Feelian toimitusjohtaja on kuvannut hyödyn kahtena asiana: aurinkosähkö laskee energiakustannuksia, ja samalla se vastaa asiakkaiden toiveeseen vastuullisesta kumppanista.
Vastaavia toteutuksia on alalla laajasti, perheleipomoista alan suurimpiin toimijoihin, kuten Atrian Nurmon tehtaan 10,9 MWp:n voimalaan.
Ostettu vihreä sähkö ei enää aina riitä vastaukseksi
Yleisin tapa pienentää sähkönkäytön päästöjä on ostaa päästötöntä sähköä, esimerkiksi ydin- tai vesivoimaa alkuperätakuilla. Raportoitu luku laskee nopeasti ja näyttää paperilla hyvältä.
Pelkän takuun todistusvoima on kuitenkin heikkenemässä. Yhä useampi asiakas osaa kysyä tarkentavan kysymyksen: ostitteko vain todistuksen, vai teittekö myös itse jotain? Moni haluaa nähdä konkreettista omaa tekemistä pelkän kirjanpitomerkinnän sijaan.
Oma aurinkovoima vastaa juuri tähän. Se on konkreettinen ja oma teko, jonka voi näyttää asiakkaalle, kertoa auditoinnissa ja osoittaa kentällä.
Esimerkki samalta toimialalta löytyy Jämsästä. Leipomo Elosen aurinkovoimala kattaa noin viidenneksen tehtaan vuotuisesta sähköntarpeesta ja vähentää päästöjä noin 118 000 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Tällaisen luvun voi viedä suoraan asiakkaalle ja auditointiin, koska sen takana on tehtaan katolla tuotettua sähköä. Tehtaan katolla tai samalla tontilla tuotettu sähkö on helpompi uskoa kuin rivi raportissa, koska sen näkee omin silmin.
Hankkeeseen ryhtymisen taustalla oli Elosen pitkäaikainen tavoite omavaraisuuteen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Uusiutuva aurinkosähkö nähtiin yhtenä keskeisimpänä keinona lisätä entisestään leipomotoiminnan energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä.
Aurinkovoima täydentää tehostamishankkeita
Elintarviketeollisuudessa ollaan oltu hyvin kiinnostuneita löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Sähköistämällä toimintoja, vaihtamalla uusiutuviin polttoaineisiin ja lisäämällä omaa päästötöntä energiantuotantoa kuljetaan kohti hiilineutraaliutta.
”Selvitystemme mukaan alan päästöt vähenevät kovaa vauhtia, ja energiatehokkuuden parantaminen nähdään tärkeänä myös tulevaisuudessa”, kertoo artikkelissamme Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón.
Energiapäätöksiä ei tarvitse siis asettaa vastakkain.
Prosessien tehostaminen, sähkökattila, maalämpö, ledivalaistus ja fiksumpi jäähdytys ovat kaikki järkeviä, ja usein ne kannattaa toteuttaa ensin, koska ne pienentävät kulutusta.
Oma aurinkovoima asettuu näiden rinnalle. Kun tehostustoimet ovat laskeneet kulutusta, oma tuotanto kattaa jäljelle jäävää tarvetta puhtaasti. Toimenpiteet tukevat toisiaan.
Yksi asia kannattaa silti pitää mielessä: aurinkovoimalan rakentaminen vie aikaa. Luvitus, verkkoliityntä ja toteutus eivät tapahdu yhdessä kvartaalissa. Siksi voimala kannattaa suunnitella muiden hankkeiden rinnalla jo alkuvaiheessa. Jos sen siirtää aina seuraavaan vuoteen, hyödyt siirtyvät mukana.
Sama ratkaisu vaikuttaa myös kustannuksiin
Elintarviketeollisuus käyttää paljon energiaa ja toimii usein ohuilla katteilla. Teollisuus on Suomen suurin sähkönkäyttäjä ja kuluttaa noin 41 prosenttia kaikesta maassa kulutetusta sähköstä. Elintarviketuotannossa kulutus on lisäksi tasaista, koska jäähdytys, pakastus, lämmitys, prosessit ja puhdistus käyvät käytännössä ympäri vuorokauden. Sähkön hinta taas heiluu, ja yksi kallis talvi sähkömarkkinoilla voi syödä koko vuoden parannukset.
Oma aurinkovoima tuo tähän ennustettavuutta. Kun osa energiasta tuotetaan itse, sen hinta pysyy vakaana vuosiksi eteenpäin riippumatta pörssin liikkeistä. Tämä suojaa katetta ja keventää samalla päästöjä.
Säästöä syntyy myös toista kautta. Kiinteistöllä tuotetusta aurinkosähköstä ei makseta siirtomaksua eikä sähköveroa, ja ne voivat olla lähes puolet koko sähkölaskusta. Sillä osuudella, jonka aurinko kattaa, säästö verkosta ostettuun sähköön on tyypillisesti 15-35 prosenttia. Voimala mitoitetaan kulutuksen mukaan, ja se kattaa tavallisesti 10-20 prosenttia kiinteistön vuotuisesta sähköntarpeesta.
Mittakaavan hahmottaa parhaiten esimerkillä:
- Tehdaskiinteistö, jossa kuluu 2 000-3 500 MWh sähköä vuodessa, saa tyypillisesti noin 450-500 kWp:n voimalan.
- Se tuottaa vuodessa noin 400-500 MWh, kattaa 15-20 prosenttia kulutuksesta
- Tämä tuo arviolta 11 000-21 000 euron vuosisäästön verkosta ostettuun sähköön verrattuna.
Luvut perustuvat Suomen oloissa tyypilliseen tuottoon, joka on etelä- ja rannikkoalueilla noin 900-1 000 kilowattituntia asennettua tehokilowattia kohti vuodessa, sisämaassa hieman vähemmän. Tarkka luku riippuu kiinteistöstä, kulutusprofiilista ja sopimusmallista, ja sen saa selville omilla luvuilla laskettuna.
Oman yrityksenne säästön voit laskea nopeasti maksuttomalla aurinkosähkön hintalaskurillamme.
Alalle sopii myös aurinkosähkön tuotannon luonne. Aurinko tuottaa eniten päivällä, samaan aikaan kun jäähdytys ja prosessit kuluttavat eniten, joten tuotanto ja kulutus osuvat luonnostaan yhteen. Jos voimalaan lisätään sähkövarasto ja se kytketään reservimarkkinoille, vuosituottoa voidaan nostaa vielä jopa 10 prosenttia ja sähkön hintaa laskea jopa 10 euroa megawattitunnilta.
Voimalan voi hankkia myös ilman omaa investointia
Tavallinen syy lykätä aurinkovoimalaa on, että pääoma halutaan suunnata tuotantoon: uusiin linjoihin, kapasiteettiin tai laitteisiin. Tämä on ymmärrettävää, ja usein myös perusteltu järjestys.
Aurinkovoimalan voi kuitenkin saada myös täysin ilman omaa investointia. Palvelumallissa Solarigo rahoittaa, rakentaa ja omistaa voimalan kiinteistöllänne, ja te maksatte vain siitä sähköstä, jota katollanne tai tontillanne tuotetaan.
Pääoma jää liiketoimintaan, tase pysyy kevyenä, eikä hanke vie johdon aikaa, koska luvitus, rakentaminen ja ylläpito hoidetaan puolestanne. Lopputulos on sama näkyvä ja mitattava teko, jonka voi toteuttaa myös ilman investoinnin ja omistamisen riskiä.
Esimerkiksi kotimainen koiranruokien valmistaja Rovio Pet Foods tilasi Solarigolta aurinkovoimalan palveluna, jossa asiakkaamme maksaa vain ja ainoastaan tuotetusta aurinkosähköstä. Aurinkovoimala rakennettiin yrityksen tehtaan ja toimitilojen viereen sitä varten hankitulle tontille.
”Aurinkovoimala palveluna on yritykselle kevyt, riskitön ja konkreettinen vastuullisuusteko. Aurinkosähköllä saamme huomattavia säästöjä. Solarigo on hoitanut homman, eikä se ole vaatinut meiltä ponnisteluita. Kaikki on ollut sujuvaa ja mutkatonta”, kertoo Rovio Pet Foodsin toimitusjohtaja Tero Rovio.
Jos omistaminen on teille strategisesti tärkeää, saman voimalan voi hankkia omaksi. Molemmat tavat ovat mahdollisia, ja sopivimman näkee parhaiten omilla kulutusluvuilla laskettuna.
Yleisimmät epäilykset kannattaa ottaa puheeksi
Hanke herättää usein samat kysymykset, ja ne kannattaa käydä läpi heti alussa.
Sopiiko voimala meidän kiinteistöömme? Voimala voidaan rakentaa joko katolle tai tontille, ja se mitoitetaan aina kohteen kulutuksen ja käytettävissä olevan tilan mukaan.
Entä paloturvallisuus? Ammattimaisesti asennettu ja jatkuvasti etävalvottu voimala täyttää vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten vaatimukset, ja häiriöihin reagoidaan etäseurannan kautta nopeasti.
Viekö hanke paljon johdon aikaa? Maksuton kartoitus kestää noin tunnin, ja voimala on tyypillisesti toiminnassa 8-12 viikkoa tilauksesta. Asennus tehdään tuotantoa häiritsemättä, joten päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti.
Mitä jos toiminta kiinteistössä loppuu kesken sopimuksen? Palvelumallissa tästä sovitaan joustavasti, ettekä maksa sähköstä, jota ette itse hyödynnä.
Mistä liikkeelle
Aurinkovoima ei ole ainoa keino eikä aina ensimmäinen. Sen vahvuus on siinä, että se kääntää raportoidun luvun näkyväksi teoksi, jonka asiakas tunnistaa kilpailueduksi.
Hyvä ensiaskel on katsoa oman energiatilanteen ja asiakkaiden vaatimukset rinnakkain: paljonko sähköä kuluu, milloin sitä kuluu ja mitä asiakkaanne teiltä odottavat. Niiden pohjalta näkee melko nopeasti, mihin kohtaan oma tuotanto sopii, kumpi hankintamalli on teille järkevämpi ja kuinka iso vaikutus sillä olisi euroissa ja päästöissä.
Solarigo tekee tämän laskelman maksuttomassa kartoituksessa teidän omilla kulutusluvuillanne, ilman sitoutumista. Elintarviketeollisuuden ratkaisuihin voi tutustua tarkemmin täällä: Aurinkovoimala elintarviketeollisuudelle.
Yhteenveto
Vastuullisuus on elintarviketeollisuudessa muuttunut raportointivelvoitteesta kilpailutekijäksi, ja paine tulee yhä useammin suoraan asiakkaalta. Ostettu vihreä sähkö laskee päästölukua paperilla, mutta oma tuotanto on näyttö, jonka asiakas näkee ja jonka voi viedä auditointiin.
Aurinkovoima täydentää tehostamishankkeita, tuo ennustettavuutta sähkön hintaan ja vastaa vastuullisuusvaatimukseen samalla ratkaisulla.
Aurinkovoimalan voi hankkia omaksi tai palvelumallilla kokonaan ilman investointia. Paras tapa edetä on katsoa oma kulutus ja asiakkaiden vaatimukset rinnakkain ja laskea, mitä oma tuotanto toisi euroina ja päästöinä.
Aikaisin liikkeellä oleva ehtii tehdä päätökset rauhassa, ennen kuin asiakas niitä vaatii.
Laske, mitä aurinkovoimala toisi teille
Vastuullisuus ja kustannukset osuvat aurinkovoimassa samaan ratkaisuun, mutta lopullisen hyödyn näkee vasta omilla luvuilla. Paljonko teillä kuluu, milloin kulutus painottuu ja kuinka iso osa siitä voitaisiin tuottaa katolla tai tontilla.
Sen saa selville kahdella tavalla, ja molemmat ovat maksuttomia eivätkä sido mihinkään. Hintalaskurilla saat alustavan arvion säästöstä noin viidessä minuutissa, ja maksuttomassa kartoituksessa asiantuntijamme käy molemmat hankintamallit läpi euroina teidän kulutuksellanne.
