Sähkönkulutus kasvaa nyt poikkeuksellisella vauhdilla – mitä yritysjohtajan pitää tietää sähkön hinnan kehityksestä?
Suomen sähkön kokonaiskulutus on kääntynyt kasvuun: Vuodesta 2023 sähkönkulutuksen vuosikasvu on ollut yli viisi prosenttia, ja tämä voi olla vasta alkua. Fingrid arvioi sähkönkulutuksen kasvavan nykyisestä noin 83 TWh:sta 103–123 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä – eli jopa 1,5-kertaiseksi.
Kasvuvauhti on historiallisesti poikkeuksellinen. Edellisen kerran sähkönkulutus kasvoi Suomessa yhtä nopeasti 1980-luvulla, jolloin kulutus nousi kymmenessä vuodessa noin 40 TWh:sta 62 TWh:iin. Nyt vastaavan kasvun ennakoidaan tapahtuvan vain neljässä vuodessa.
Yritysjohdolle olennaista on, mitä muutos tarkoittaa sähkön hinnalle, sen vaihtelulle ja energiakustannusten ennakoitavuudelle.
Datakeskukset järisyttävät sähkömarkkinoita
Datakeskukset ovat yksi suurimmista sähkönkulutuksen kasvun ajureista. Fingridin mukaan verkkoliityntäsopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu yhteenlaskettu teho oli elokuun puolivälissä jo lähes 5 gigawattia. Luku sisältää myös jakeluverkkoihin liittyvät hankkeet, joita Kauppalehden mukaan on tällä hetkellä käynnissä 42.
Käynnissä olevien hankkeiden määrä konkretisoi datakeskusten tulevan sähkönkulutuksen mittakaavaa Suomessa. Datakeskusten jatkuva kulutus muuttaa sähkömarkkinan kulutusprofiilia ja kasvattaa sähkön kysyntää tasaisesti ympäri vuorokauden. Kulutusta kasvattavat lisäksi teollisuuden sähköistyminen sekä vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto.
Mitä sähkön hinnalle tapahtuu lähivuosina?
Kasvava sähkön kysyntä ei automaattisesti tarkoita korkeampaa sähkön hintaa. Ratkaisevaa on, kuinka paljon uutta tuotantoa rakennetaan kysynnän rinnalle ja millaista tuotanto on.
Suomessa uusi sähköntuotanto painottuu yhä enemmän sääriippuvaiseen tuuli- ja aurinkovoimaan. Suomen uusiutuvat ry:n päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Kaikki suunnitteilla olevat hankkeet eivät tule toteutumaan, mutta kehityksen suunta on selvä. Tämän vuoden osalta Suomen aurinkovoimakapasiteetti on nousemassa noin 2000 MW tasolle vuoden loppuun mennessä. Runsaan tuotannon tunteina sähkö voi olla hyvin edullista, kun taas vähäisen tuotannon ja suuren kulutuksen aikana hinnat voivat nousta korkeiksi.
Viime vuosina Suomessa on totuttu ajoittain nolla- ja negatiivisiin sähkön hintoihin. Lähivuosina kaikkein halvimpien tuntien määrän arvioidaan kuitenkin vähenevän, kun sähkövarastot ja sähkökattilat lisäävät kysyntää juuri halpoina tunteina ja tasaavat päivänsisäisiä hintaeroja. Muutos on jo mittaluokaltaan merkittävä: Fingridin mukaan rakenteilla tai jo käytössä olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho on ylittänyt 3 gigawattia.
Yritykselle kehitys tekee sähkökustannusten ennakoitavuudesta ja budjetoitavuudesta entistä haastavampaa. Kuitenkin aurinkosähkösopimuksella sähkökustannuksia pystytään ennakoimaan jopa 15–20 vuodeksi eteenpäin, mikä vähentää markkinahintojen vaihteluun liittyvää epävarmuutta.
Keskimääräinen hinta ei kerro koko totuutta
Sähkön vuosikeskihinta kertoo markkinan yleisestä hintatasosta, mutta yrityksen sähkökustannusten tai oman aurinkovoiman arvon arviointiin se ei yksin riitä. Olennaista on myös se, milloin yritys käyttää ja tuottaa sähköä.
Aurinkovoima tuottaa valoisaan aikaan, ja kapasiteetin kasvaessa yhä useampi voimala tuottaa sähköä samoina tunteina. Runsas tarjonta painaa juuri näiden tuntien sähkön hintaa ja tätä ilmiötä kutsutaan kannibalisaatioksi. Kuukausitasolla tarkasteltuna kuitenkin aurinkosähkön tuotantopainotettu hinta (capture price) on tyypillisesti ollut jonkin verran positiivinen sähkön keskihintaan verrattuna.
Kannibalisaation vaikutusta tasaa sähkömarkkinan kehittyminen. Sähkövarastot, sähkökattilat ja kulutusjousto lisäävät kysyntää juuri runsaan uusiutuvan tuotannon tunteina ja vähentävät näin kaikkein halvimpien sähkötuntien määrää.
Omaan käyttöön aurinkosähköä tuottavalle yritykselle vaikutus on kuitenkin erilainen. Itse tuotetulla aurinkosähköllä korvataan verkosta ostettavaa sähköä, jolloin säästöä syntyy energian hinnan lisäksi myös sähkön siirrosta ja sähköverosta. Siirtohintojen noustessa oman tuotannon merkitys korostuu entisestään, sillä aurinkosähköllä voidaan pienentää yrityksen verkosta ostettavan sähkön kokonaiskustannusta.
Keskeinen kysymys onkin, kuinka hyvin aurinkovoimalan tuotanto vastaa yrityksen omaa sähkönkulutusta. Mitä suurempi osa tuotannosta voidaan käyttää itse, sitä suurempi hyöty aurinkosähköstä saadaan. Päiväsaikaan paljon sähköä käyttävissä kohteissa, kuten tuotantolaitoksissa, myymälöissä ja logistiikkakeskuksissa, tuotanto ja kulutus voivat kohdata hyvin.
Solarigon asiakkailla aurinkosähköllä voidaan tyypillisesti kattaa 10–20 prosenttia kiinteistön vuosikulutuksesta.
Case-esimerkkinä: Tokmanni
Tokmannin myymälöissä aurinkovoimaloiden tuotantoprofiili vastaa hyvin sähkönkulutusta juuri päiväsaikaan. Solarigon toteuttamat 68 aurinkovoimalaa kattavat 10 prosenttia Tokmannin sähkönkulutuksesta.
Mitä sähkömarkkinan muutos tarkoittaa yrityksille?
Kun sähkönhankintaa tarkastellaan pitkäjänteisesti ja oma kulutusprofiili tunnetaan, voidaan markkinan vaihteluun varautua huomattavasti paremmin. Pitkäaikaiset aurinkosähkösopimukset ja sähkövarastot tarjoavat yrityksille keinoja vähentää riippuvuutta markkinahintojen heilahteluista. Kun ratkaisut mitoitetaan yrityksen todellisen kulutusprofiilin mukaan, voidaan vähentää ostosähkön tarvetta, tasata hintariskiä ja parantaa energiakustannusten ennustettavuutta kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Kuinka suuri osa yrityksenne sähkökustannuksista on markkinahinnan varassa?
Käytetyt lähteet:
Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät Q3 2025 – Fingrid
Hintalaskuri
Laske säästäisikö teidän yrityksenne aurinkosähköllä
Hintalaskurillamme saat heti selville palvelumallilla tuotetun aurinkosähkön hinnan, vuosittaisen säästöpotentiaalin ja aurinkovoimalan koon yrityksesi kiinteistölle.
