Aurinkopaneelit yrityksille – vaihtoehdot

Tässä artikkelissa käsitellään erilaisten aurinkopaneeliratkaisuiden tarjoamia vaihtoehtoja.

Yrityksissä energiakustannukset ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Aurinkosähkö tarjoaa mahdollisuuden molempien hallintaan: se pienentää sähkölaskua ja vahvistaa yrityksen vastuullisuusviestiä asiakkaille ja sidosryhmille. Keskeinen osa onnistunutta aurinkovoimalaa on oikea paneeliratkaisu.

Solarigo on toteuttanut aurinkovoimaloita jo yli kymmenen vuoden ajan, ja käytämme aina markkinoiden laadukkaimpia, TIER 1 -valmistajien aurinkopaneeleja. Niiden hyötysuhde on yli 20 %, mikä tarkoittaa tehokasta ja kustannustehokasta sähköntuotantoa yrityksille.

Mikäli haluat ennen tarkempaa paneelivaihtoehtojen esittelyä perehtyä yleisemmin aurinkosähköön yritysten käytössä, lue lisää yritysten aurinkosähköratkaisuista.

Tässä artikkelissa avaamme, mitä vaihtoehtoja aurinkopaneeleissa on ja miten oikea ratkaisu valitaan yrityksen tarpeisiin.

---

Aurinkopaneelien tehot – mitä eroa eri vaihtoehdoilla on?

Aurinkopaneelien koko ja suorituskyky ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina. Tämä näkyy suoraan yrityksen aurinkosähköinvestoinnin kannattavuudessa.

• Kattoasennuksissa paneelit ovat tyypillisesti noin 360 Wp (huipputeho), avoimen piirin jännitteeltään 30–40 V ja oikosulkuvirraltaan 9–13 A. Tämä sopii erinomaisesti yrityskiinteistöihin, joissa halutaan hyödyntää katon hukkatilaa.
• Maa-asennuksissa käytetään suurempia, yli 500 Wp paneeleja, jotka tuottavat enemmän sähköä per pinta-ala. Ratkaisu on erityisen houkutteleva, jos yrityksellä on käytettävissä maa-alueita ilman muuta käyttöä.

Paneelit voidaan myös kytkeä sarjaan, jolloin jännitetasoa nostetaan jopa 1 500 volttiin. Tätä käytetään teollisen mittakaavan hankkeissa, joissa skaalautuvuus ja tehokkuus korostuvat.

Aurinkopaneelien asennus: katolle, maahan vai seinälle?

Aurinkovoimalan asennustapa vaikuttaa paitsi tuotantoon myös investoinnin kannattavuuteen ja näkyvyyteen.

• Kattoasennukset ovat yleisin ratkaisu yrityksissä. Paneelit voidaan asentaa tasakatolle tai harjakatolle, erilaisille pinnoille kuten huopakatolle tai peltikatolle. Tyypillinen kulma on 15–30 astetta. Kattoasennuksen etuna on hukkatilan hyödyntäminen ja helppo näkyvyys yrityksen vastuullisuudesta. Haasteina voivat olla katon kestävyys ja suuntaus. Katso esimerkki kattoasennuksesta Kemetin aurinkovoimalasta.
• Maa-asennukset sopivat laajoille alueille, joilla ei ole muuta käyttöä. Paneelit voidaan asettaa sähköntuotannon kannalta optimaaliseen, noin 45 asteen kulmaan. Tämä tuo usein suurimman kapasiteetin ja joustavuuden, mutta edellyttää sopivan maa-alueen varaamista ja maantasaustöitä. Lue esimerkki maa-asenteisesta Iskun aurinkovoimalasta.
• Seinäasennukset ovat harvinaisempia, mutta mahdollisia etenkin kohteissa, joissa seinäpinta on hyödynnettävissä. Ne tuottavat erityisen hyvin keväällä ja syksyllä, kun aurinko paistaa matalalta, ja lumi ei jää paneelien päälle. Asennus on kuitenkin hitaampaa ja kalliimpaa kuin katto- tai maa-asennuksissa.

Aurinkopaneelien suuntaus – miten optimoida tuotanto?

Suomessa aurinkopaneelit suunnataan yleensä etelään 45 asteen kulmaan, jolloin tuotanto kasvaa jopa 20–30 % vaakatasoon verrattuna.

• Kaakkoon tai lounaaseen suuntaus vähentää tuotantoa vain noin 7 %.
• Itään tai länteen suuntaus vähentää tuotantoa noin 20 %.

Yrityksen tarpeista riippuen paneelien suuntausta voidaan hyödyntää tuotannon tasaamisessa eri vuorokauden aikoihin ja vuodenaikoihin. Näin aurinkosähkö tukee paremmin yrityksen energiankulutuksen profiilia.

Aurinkoa seuraavat järjestelmät – lisätehoa rajalliseen tilaan

Jos käytettävissä oleva tila on rajallinen, voidaan tuotantoa tehostaa aurinkoa seuraavilla järjestelmillä.

• Kahden akselin trackerit seuraavat aurinkoa tarkasti ja voivat kasvattaa tuotantoa jopa 60 % kesäaikaan. Käytännössä lisäys on noin 30 %. Haittapuolina ovat korkeammat kustannukset ja lisääntyneet huoltotarpeet.
• Yhden akselin trackerit tasoittavat tuotantoa vuorokauden ympäri ja parantavat tuotantoa myös pilvisellä säällä. Tämä yhdistää kustannustehokkuuden ja paremman tuotannon.

---

---