Helsingin Sanomien Kiinteistö-liite 5.5.2020 / Teksti Marjaana Tunturi, Kuva Eino Ansio
Aurinkosähkön suurimpia harhaluuloja on, ettei sen käyttö olisi Suomessa kannattavaa. Etelä-Suomessa aurinkovoimala tuottaa energiaa samaan tahtiin kuin Pohjois-Saksassa. Kun kiinteistön alueella, kuten katolla, on ylimääräistä tilaa, on aurinkovoimalan rakennuttaminen vastuullinen ratkaisu.
Meillä on Suomessa monia aurinkosähkön käytön etuja, joita ei usein tule ajatelleeksi. Aurinkovoimala tuottaa pilviselläkin säällä, ja meillä on pitkä valoisa kausi huhtikuusta syyskuulle.
– Suomen viileä ilmasto on itseasiassa ihanteellinen aurinkosähkön kannalta, sillä aurinkopaneelit eivät tykkää kuumasta, kertoo Solarigon myyntijohtajana toimiva Pekka Härkönen.
Oikein asennetut aurinkopaneelit kestävät myös hyvin Suomen talven pakkaset ja lumen. Tästä huolimatta aurinkosähkön käyttö on Suomessa vielä lapsenkengissä muuhun maailmaan verrattuna.
Enemmistöosuuden Solarigosta kesällä 2019 ostaneen Lumme Energian yritysmyynnin liiketoimintajohtaja Janne Laine on innoissaan Solarigon aurinkovoimaloiden avaimet käteen -asennuksista. Ne helpottavat asiakkaan päätöksentekoa ja lisäävät aurinkosähkön käyttöönottoa. Parhaimmillaan Solarigon aurinkovoimala tuottaa 10–20 prosenttia kiinteistön sähköntarpeesta, ja Lumme Energia voi toimittaa loput asiakkaan toiveiden mukaan.
– Yhteistyöstämme muodostuu aivan uniikki mahdollisuus asiakkaalle. Voimme tarjota vastuullista aurinkosähköä ilman omia investointeja ja lisäksi huolehdimme asiakkaan kiinteistöjen muut sähköasiat. Erilaiset ympäristöystävälliset ratkaisut ovat osaamisemme ytimessä. Meidän kauttamme saa esimerkiksi ekosertifioitua sähköä, jolla on myös Suomen luonnonsuojeluliiton hyväksyntä, Laine kertoo.
Voimala ilman investointeja
Tamperelaisen Kauppakeskus Duon katolla tehdään viimeisiä aurinkovoimalan asennustöitä. Huhtikuussa 2020 toimintansa aloittanut voimala on Solarigon tämän hetken suurin Tampereella. Se on kooltaan 452 kWp, ja se on tuottanut sähköä ensimmäisinä to
imintapäivinään 1–2 MWh vuorokaudessa.
Duon aurinkovoimala on Solarigon, ja kauppakeskus saa voimalan tuottaman sähkön käyttöönsä ilman siirtomaksuja ja veroja. Aurinkosähkösopimusmallilla kiinteistön ei tarvitse tehdä omia investointeja voimalaan, ja sopimusmallissa aurinkosähkön hinta on alhaisempi kuin verkosta ostettuna.
– Asiakas voi keskittyä omaan liiketoimintaansa ja me huolehdimme myös huollon, seurannan ja raportoinnin. Duossa aurinkovoimalan rakennuttamisen mahdollisti yhteistyö kauppakeskuksen omistajan NREP:n kanssa, Härkönen kertoo.
Pohjoismainen kiinteistökehitysyhtiö NREP solmi loppuvuodesta 2019 puitesopimuksen uusiutuvan aurinkosähkön ostamisesta Solarigolta. NREP:n tavoitteena on asennuttaa aurinkovoimalat kaikkiin sen Suomessa sijaitseviin moderneihin kiinteistöihin, joihin ne vain on mahdollista toteuttaa.
– Kiinteistöt ovat suuria energiankuluttajia, ja NREP haluaa olla edelläkävijä alan päästöjen vähentämisessä. Solarigon kanssa toteutettavilla aurinkovoimaloilla saamme tuotettua uusiutuvaa energiaa suoraan kiinteistöissämme ketterästi ja tehokkaasti, ja voimme omalta osaltamme edistää Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, kertoo NREP:n sijoitusjohtaja ja osakas Jani Nokkanen.
Solarigon projektipäällikkö Ville Vairinen katsoo Duon aurinkovoimalan kännykkäsovelluksesta huhtikuisen aamun tuotantotilanteen. Kello on 11 aamupäivällä ja voimala tuottaa sähköä 375kW teholla. Jokainen kauppakeskuksen asiakas voi lukea samat tiedot reaaliajassa pääaulan näytöltä.
Startupista suurimmaksi
Solarigo aloitti viisi vuotta sitten startup-yrityksenä ja nyt se on Lumme Energian kanssa Suomen suurin kotimaisen aurinkosähkön myyjä. Vuoden 2019 aikana Solarigo rakensi yli 40 aurinkovoimalaa.
Viime kesänä alkanut yhteistyö Lumme Energian kanssa on vahvistanut yrityksen uskottavuutta ja tarjonnut mahdollisuuden toteuttaa yhä suurempia voimaloita. Yhteistyön tekevät helpoksi yhteiset arvot, vastuullisuus, paikallisuus ja omavaraisuus.
– Vastuullisuus on olennainen osa liiketoimintaamme. Järjestämme esimerkiksi yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa vastuullisuuskoulutuksia paikallisille liikuntaseuroille ja tuemme aktiivisesti ympäristöprojekteja, kuten Elinvoimainen järvilohi -hanketta, Laine kertoo. Vaikka Lumme Energia on tuore yritys, sen juuret ovat vanhassa sähköyhtiössä, Suur-Savon Sähkössä.
– Asiakkaille jatkuvuus on tietenkin tärkeää, kun kyse on pitkistä, vähintään 10–15 vuoden projekteista. On ymmärrettävää, että yhteistyö sähköyhtiön kanssa lisää luottamusta, Härkönen toteaa.
Omavaraisuuden ideaa Solarigo toteuttaa tekemällä kaiken maahantuonnista lähtien itse. Aurinkovoimaloiden suunnittelutyö, toteutus, huolto ja raportointi tehdään kaikki omin voimin, ja alihankkijoita käytetään ainoastaan suurempien tai erikoisempien kohteiden toteutuksessa omien asentajien apuna.
Vahvistuksen oman työnsä laadusta Solarigo sai maaliskuussa 2020, kun sille myönnettiin laadunhallinnan ISO 9001 -sertifikaatti.
– Sertifikaatti on meille todella ylpeyden aihe, sillä olemme oikeasti kiinnostuneita siitä, kuinka yritykset voivat hyötyä aurinkosähköstä, Härkönen kertoo.
"Suomen viileä ilmasto on ihanteellinen aurinkosähkön kannalta."
Pelkkä hinta ei ratkaise
Kulunut vuosi on Laineen mukaan hyvä esimerkki sähkömarkkinoiden suurista hintavaihteluista ja riskeistä. Historiallisen lämmin vuosi laski sähkönkulutusta ja sateisuus korosti alueellisia hintaeroja Pohjoismaissa.
– Kun päälle tuli vielä koronakriisi ja poikkeustila, paljon energiaa kuluttavat kiinteistöt hyötyvät siitä, että joku, joka tuntee alan, huolehtii sähköasioiden kokonaisratkaisut.
Monilla kiinteistöillä sähkö on iso kuluerä. Sähkömarkkinat ovat Laineen mukaan muuttuneet paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja siksi on olennaista, että suunnitelmat ovat ajan tasalla.
– Kuluja on mahdollista saada monin tavoin alas, kun lähdetään yhdessä miettimään kokonaisratkaisuja. Aurinkovoimala voi olla yksi osa vastuullista suunnitelmaa. Olennaista on ottaa mukaan kokonaisuuteen kaikki asiakkaan omistamat kiinteistöt eri puolilla Suomea. Silloin yksi ihminen huolehtii raportoinnista ja siitä, että kaikkiin kiinteistöihin tulee asiakkaan toiveiden mukaista sähköä.
Nykyisin toiveiden mukainen sähkö ei aina ole sama asia kuin halvin mahdollinen vaihtoehto. Yhä useammat ihmiset miettivät energian tuottamisen tapaa, vastuullisuutta ja paikallisuutta.
– Ihmiset haluavat tietää, mistä sähkö tulee. Mitä ekologisempaa ja mitä lähempää sähkö tulee, sen parempi. Hinta ei enää määrää kaikkea. Tämä kertoo ajatustapojemme muutoksesta vastuullisempaan suuntaan myös energian tuottamisessa, Laine toteaa.
Alkuperän tuntemisen lisäksi yhä useampi ajattelee energiaomavaraisuutta. Härkönen toteaa, että myös tähän tarpeeseen oma aurinkovoimala on vastaus.
– Erityisen hyvä valinta aurinkovoimala on liikekiinteistöille, joilla on paljon jäähdytyksen tarvetta. Oma voimala tuottaa eniten kesäkaudella, kun jäähdytyksen tarve on suurimmillaan. Samoin tästä hyötyvät esimerkiksi kauppakeskukset ja toimistotilat, joissa ilmastoinnin tarve on kesäisin suurimmillaan, Härkönen sanoo.
Tehdaskiinteistöissä aurinkovoimalasta ei alemman sähköveroluokan takia saada välttämättä taloudellista hyötyä. Oma aurinkovoimala on kuitenkin yrityksen arjen vastuullinen valinta, sillä sen avulla voi vähentää omaa hiilijalanjälkeään, lisätä paikallisesti tuotetun ja ekologisen energian määrää sekä tukea energiaomavaraista Suomea.
– Tämä koskee meitäkin, sillä olemme muuttamassa vuokralle Meijoun tiloihin ja olemme tästä innoissamme. Meijou pyrkii energiatehokkaaseen toimitilarakentamiseen, ja meillä on suunnitteilla yhteistyö, Härkönen valaisee.
Katso myös Pekka Härkösen lyhyt videohaastattelu https://vimeo.com/415416330
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomien Kiinteistö-liitteessä 5.5.2020. https://issuu.com/contenthouseoy/docs/content_house_kiinteist__28498cf1c0a242
Comentarios